Zeuksen temppeli

Olympiassa rakennettiin 470–456 eaa. Siellä sijaitsi aikoinaan seitsemään ihmeeseen kuulunut Feidiaan veistämä Zeuksen patsas. Temppeli tuhoutui maanjäristyksessä 400-luvulla. Temppeli rakennettiin kalkkikivestä ja päällystetty stukkokoristuksilla. Temppeli kohosi 64 metriä pitkällä 28 metriä leveällä alustalla ja siinä oli 13 kymmenmetristä pylvästä molemmilla sivuilla sekä kuusi pylvästä päädyissä. Temppeli oli jaettu kolmeen osaan, jotka olivat pronaos, naos ja opisthodomos. Se oli rakennettu doorilaisen pylväsjärjestelmän mukaan. Pylväiden päällä olivat päätykolmiot, joissa oli veistoksia. Itäinen päätykolmio kuvasi myyttistä vaunuajoa Pelopsin ja Oinomaoksen välillä, kun läntisessä päätykolmiossa esitettiin kentaurien ja lapiittien välistä taistelua.














Panathinaiko-stadion

Ensimmäiset olympialaiset järjestettiin 9. - 10. heinäkuuta vuonna 776 eKr. Myöhemmin kisat olivat viisipäiväiset runsaine epäjumalanpalveluksineen. Sadan vuoden ajan olympialaisiin sai osallistua miehiä vain Peloponnesokselta. Vuodesta 676 eKr. lähtien olympialaiset olivat avoimet kaikille kreikkalaisille miehille. Sittemmin myös roomalaisille.

Vuonna 1892 ranskalainen paroni ja historioisija Pierre de Coubertin, joka tuolloin toimi Ranskan urheiluliiton pääsihteerinä, ehdotti suurten kansainvälisten urheilukilpailujen järjestämistä. Kaksi vuotta myöhemmin Sveitsin Lausannessa perustettiin Kansainvälinen olympiakomitea. Vuonna 1896 Coubertin valittiin komitean puheenjohtajaksi ja samana vuonna järjestettiin Ateenassa ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset - täällä












Kerameikos

Patsas Tenean kouroksesta ('nuoresta miehestä'), 560-l. eaa. Kävimme myös Kerameikoksella, jossa oli antiikin aikaan hautausmaa. Monia hienoja marmorista kaiverrettuja hautamonumetteja on vieläkin pystyssä, vaikka niiden veistokset onkin korvattu kopioilla ja aidot viety viereiseen museoon suojaan.












Mutta puhumattakaan kreikkalisesta tavernatunnelmasta