Säät ovat olleet vaihtelevia, Eninmmäkseen aurinkoa.. mutta tämä on ollut ihan jees kaikenpuolin mutta...tässä on tulossa uskomattaman laiskaksi,.. rantaa ja uskomattoman hyviä ravintoloita (kaikki siis kuuluu hintaan..)
Tulumia on pitkään pidetty niemimaan rannikon helmenä, neitseellisenä keitaana keskellä massaturismin runnomaa rannikkoa. 1200–1400-luvuilla se oli Jukatanin asukkaiden, mayojen,
tärkeä kauppasatama ja jumalten palvontapaikka.Neitseelliseksi
Tulumia ei enää voi sanoa, mutta vielä se tarjoaa idyllisen lepohetken mayojen ja ulkomailta tulleiden gringojen jakamalla maailmankulmalla.
Tulumin raunioita ympäröi paksu muuri. Kun puikahtaa muurin puhkaisevasta pimeästä tunnelista sisään, ympärillä aukeaa laaja vehreä nurmikkoalue, jota täplittävät siellä täällä pienehköt rauniot.Muurien sisäpuolella on aikoinaan asunut vain muutaman sadan ihmisen ylhäisö.
Heidän asumuksistaan on jäljellä joitakin kivijalkoja, muut rakennukset ovat temppeleitä, vartiotorneja, palatseja. Niiden koristeluista ja kaiverruksista on toki paljon jäljellä, mutta esimerkiksi merelle näkyvän korkean El Castillo -linnoituksen alkuperäisen ulkonäön tavoittaminen vaatii mielikuvitusta, vaikka esittelytekstit kertovatkin, että nurkissa on käärmekuvioita, näettehän. Kuten monilla Meksikon raunioilla, myös täällä ajatus karkaa herkästi ihailemaan rauniokaupunkia nyt, tällaisenaan, ei silloin joskus, kun kaikki näytti toiselta.
Lehtevät puut ovat muodostaneet kivipolun päälle romanttisen katoksen.Laaja nurmikko näyttääkin täydelliseltä piknikpaikalta – harmi, ettei täällä sallita omien eväiden syömistä.
Kissankokoiset iguaanit kerjäävät silti vierailijoilta makupaloja röyhkeästi kuin pulut.
Snorkausreissu oli hauska ja sopivan lyhyt - tänään italialaiseen syömään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti